Oppilaiden mielipiteet Edmodo-työskentelystä

Opiskelimme ihmisen biologian jakson kokonaisuudessan Edmodon, sosiaalisen verkko-oppimisympäristön kautta. Opiskelussa pyrittiin mahdollisimman monipuolisesti hyödyntämään Edmodon ominaisuuksia. Oppikirjaa käytettiin tiedon lähteenä ja työkirjan tehtävistä vain pieni osa. Enin osa tehtävistä oli opettajan itse Edmodoon laatimia. Edmodo toimi toiminnan organisoinnin, oppimisvurovaikutuksen ja arvioinnin kanavana. Jakson päätteeksi tein oppilaille Google-lomakkeella mielipidekyselyn uuteen opiskelutapaan liittyen. Tässä keskeisimpiä tuloksia.

Pyysin oppilaita valitsemaan kahdeksasta adjektiivistä kaikki ne, jotka sopivat heidän mielestään Edmodo-työskentelyyn verrattuna tavalliseen oppikirjatyöskentelyyn. Kaaviossa valintojen jakautuminen:

Kuva suurenee klikkaamalla.

Kaaviosta voi päätellä, että Edmodo-työskentelyä pidettiin perinteistä tapaa mielenkiintoisempana, mutta myös vaikeampana. Yli puolet oppilaista lisäksi piti työskentelyä hauskempana ja tykkäsi siitä.

Seuraavat kysymykset olivat vaakakysymyksiä, joissa vastaaja valitsi Edmodo-työskentelyn ja perinteisen tavan väliltä. Pakkovalintojen välttämiseksi oli mukana myös "En osaa sanoa"-vaihtoehto.

Ensiksi kysyttiin, kummalla tavalla oppilas arvelee oppivansa paremmin. Oranssi "piirakka"  alla osoittaa jakauman. Melkein puolet vastaajista arveli oppivansa Edmodon avulla paremmin, vajaa neljännes entisellä tavalla ja loput reilu neljännes ei osannut sanoa.

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Kysyttäessä kummalla tavalla haluttaisiin opiskella seuraava biologian jakso, vastaajista yli 2/3 ilmoitti suosikikseen Edmodon, kolme vastaajaa oli entisen menetelmän kannalla ja kolme ei osannut sanoa.

Oppilaat saivat vapaasti kirjoittaa mieleensä tulevia Edmodo-työskentelyn hyviä ja huonoja puolia. Alla kuvassa kaikki kirjoitetut mielipiteet:

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Ne oppilaat, jotka haluaisivat opiskella jatkossa Edmodon sijaan perinteisellä tavalla pitivät Edmodo-työskentelyn huonoina puolina sitä, että

• kaikki eivät voi tehdä iPadilla tehtäviä kotona, koska ei ole langatonta verkkoa, 
• tehtävät ovat vaikeampia,
• "Kaikki on mennyt sekaisin... Edmodo on ihan hyvä muuten."

Viimeisimmän mielipiteen kirjoittanut piti kuitenkin Edmodo-työskentelyä hauskempana ja mielenkiintoisempana (?). Nettiyhteyden varassa oleminen tuli huonona puolena esille myös niiden vastauksissa, jotka pitivät Edmodo-työskentelyä hyvänä asiana. Jatkossa on pidettävä huolta siitä, että tehtävien tekemiseen on riittävästi aikaa koulussa.

Hyvinä puolina pidettiin esim. käytössä ollutta jakoa punasolut- ja valkosolut-ryhmiin. Osan tehtävistä annoin haastavampina versioina punasoluille valkosolujen tehdessä helpompia tehtäviä. Joku kertoi pysytyvänsä keskittymään paremmin työskentelyyn työskenneltäessä Edmodolla.

Oppimistuloksia ei tällaisen kokeilun yhteydessä ole mahdollista arvioida, koska vertailuryhmää ei ole käytettävissä. Työskentelytapa vaatii kuitenkin oppilaalta enemmän itsenäistä työskentelyä sekä myös ryhmässä pohtimista, joten oletettavasti oppimista tapahtuu vähintään perinteisen opiskelutavan verran. Jakosta ei pidetty lainkaan koetta, sen arviointi perustui kokonaan Edmodon arvointityökalulla annettuihin tehtävien pisteisiin.

Oppilaiden mielipiteet tukevat hyvin opettajan kokemusta siitä, että kokeiltua työskentelytapaa kannataa käyttää jatkossakin. Vaikka tällainen työskentely on työläämpää niin opettajalle kuin oppilaillekin, on se kuitenkin milekästä ja tuloksellista.

Onko iPadeista hyötyä tavallisessa koulutyössä?

Tämä teksti kertoo ns. tavallisesta koulupäivästä, jonka ohjelmaan ei liity mitään erityistä iPad-projektia. Ihan kaikilla tunneilla ei tableteja käytetty, mutta hämmästyttävän paljon voimme oppilaiden kanssa niitä ihan tavallisessa koulutyössämme hyödyntää.

Klo. 8:25 - 10:00

Aloitimme päivän yhteisellä aamunavauksella naapuriluokan kanssa. Kollega luki aamunavauksen tekstin Veteraanipäivästä iPadinsa kautta netistä. Minä huolehdin aamunavauksen musiikista.

Aamun työskentelyn päätin aloittaa teettämällä oppilailla kunnan liikenneturvallisuuskyselyn, johon olin saanut linkin sähköpostitse. Parilla klikkauksella tulostin linkistä QR-koodin, josta oppilaat saivat avata kyselyn iPadiinsa. Tarkkasilmäinen oppilas huomasi asian, joka oli jäänyt opelta huomaamatta: Kyselyyn on vastattava yhdessä vanhempien kanssa. Siispä annoin asian kotitehtäväksi. Ne joilla on langaton verkko kotona, voivat täyttää kyselyn iPadeillaan. Muita varten laitoin linkin Wilmaan.

Fysiikan kertaustehtävä Edmodossa. Kuva suurenee klikkaamalla.

Kertasimme fysiikka-kemian koealuetta siten, että annoin kullekin oppilaalle yhden koealueen kappaleen. Tehtävänä oli etsiä kappaleesta vähintään kolme tärkeää asiaa, laatia niistä kysymykset ja kirjoittaa kysymykset kommentiksi Edmodoon laittamani tehtävänannon alle.

Olemme opiskelleet Fysiikka-kemian Voimat-jakson Edmodon kautta, jota oppilaat käyttävät iPadeillaan. Opettajana olen antanut päivittäin tutustumis- ja tuntitehtäviä Edmodoon, oppilaat ovat palauttaneet tehtävät Edmodon kautta ja olen arvioinut tehtävät saman tien sopivilla pistemäärillä sekä antanut palautetta, joka auttaa oppilasta parantamaan vastauksiaan. Osa tehtävistä on ollut työkirjatehtäviä. Ne oppilaat ovat palauttaneet joko valokuvina tai kirjoittamalla, oman valintansa mukaan. 

Kertauskysymysten kirjoittamisen jälkeen oppilaat saivat "parsia" jakson vastauksiaan iPadeillaan.

Ennen ruokailua ehdimme vielä hetken harjoitella käsialaa. Tästäkin on vielä huolehdittava, kaikkea ei voi tehdä tableteilla vielä pitkään aikaan.

10:30 - 11:15

Ruokavälitunnin jälkeen pidän 3-4. luokan oppilaille liikuntatunnin. Harjoittelemme ja pelaamme salissa koripalloa. Samanaikaisesti omat oppilaani ovat toisen opettajan pitämällä historian tunnilla. Tällä kertaa ei tunnilla käytetä iPadeja.

Satu-open kanssa oppilaani tekivät muutama viikko sitten pienet elokuvat Caesarin murhasta. Homma hoidettiin alusta loppuun iPadeilla. Myös yksi historian koe on pidetty puoleksi tabletien avulla.

11:30 - 12:15

Neljännellä tunnilla oli oman luokkani liikuntatunnin vuoro. Aluksi harjoittelimme koriinheittoa, sitten pelasimme koripalloa ja lopuksi vielä Letkaa, jossa jonossa edellä menevää aiemmin korin saanut pelaaja pudottaa ohitetun.

Liikuntatunneilla olemme käyttäneet iPadeja vain vähän. Kerran kuvasimme koriinheittotilanteita ja teimme niistä trikkivideoita, joissa esim. pallo meni päällä pukaten koriin.

12:30 - 13:15

Kuudennen luokan matematiikan tunnilla yksilöllistetty oppilas harjoitteli päässälaskua omalla iPadillaan Hungry fish -pelin avulla. Muille jaoin kaksi QR-koodia. Toinen koodeista vie videoon, jossa kerrataan ajan yksiköt, toinen videoon, joka opettaa kuukausien pituuksien tarkistaminen rystysten avulla. Oppilaat liimasivat koodit oppikirjaansa uuden aiheen sivulle ja katsoivat videot. Sen jälkee alkoi työskentely, jonka ohjaajana minä opettajana toimin.

QR-koodi, joka vie Taivalkosken kunnan sivulle

Matematiikan opastevideoiden tekemisessä on oma hommansa, mutta kerran ne tehtyään, niitä voi hyödyntää vuodesta toiseen. Opetukseen tekemäni videot ovat Vimeo-palvelussa vapaasti kaikkien käytettävissä. QR-koodit on kätevä tapa avata haluttu nettisivu nopeast mobiililaitteeseen (myös matkapuhelimeen).

Olemme vuoden alusta alkaen käyttäneet iPadin Notability-appsia sähköisenä laskuvihkona. Käytössämme on matematiikan vihkotehtäväkirja, joten oppilaat laskevat laskunsa Notabilityyn. Sähköisen laskuvihkon hyötynä on selvästi helpompi muokattavuus, oppilaan pyyhkimän laskun palauttaminen "eikun"-painikkeen (undo) avulla ja mahdollisuus lähettää tehtävät sähköpostitse tai Edmodon kautta opettajalle.

Matematiikan tunnin lopuksi pidin päässälaskuharjoituksen, jossa oppilaat avasivat Google-lomakkeen QR-koodin avulla ja vastasivat lomakkeeseen opettajan oppaasta lukemiini tehtäviin. Lähetettyään vataukset, voin heti kertoa heille, mitkä tehtävät olivat oikein. Kotitehtävän merkitsin Edmodoon pyynnöllä, että vastaukset palautetaan sen kauta.

13:15 - 14:00

Viidennen luokan matematiikan tunnin aloitimme perinteisemmällä tauluopetustuokiolla SMARTboardin äärellä, koska muiden kiireiden vuoksi en ole ehtinyt tehdä aiheesta opastevideota. Yhdessä pohtivan tuokiomme jälkeen oppilaat aloittivat kirjan tehtävisen pähkäilyn open antaessa vinkkejä ongelmakohdissa. Kaikki tehtävät tehtiin iPadin Notabilityllä.

Tunnin lopuksi teimme päässälaskuharjoituksen kuudennen luokan tunnin tapaan. Kotitehtävät kerroin tunnin päätteeksi ja merkitsin Edmodoon palautuspyynnöllä varustettuna. 

Uskonnon koe sähköisesti Google-lomakkeella

Kokeen pitäminen sähköisesti on monessakin mielessä kiinnostava ajatus. Ensinnäkin kokeiden korjaaminen on juuri sitä työtä, joka tyypillisesti ei mahdu opettajan lyhyenä pidetyn työpäivän sisälle. Toiseksi se on sellaista paperinpyörittelyä, joka sopisi paremmin byrokraattisen työkutsumuksen saaneelle ihmiselle kuin humanistille. Kolmanneksi, eikö tietokoneet ole keksitty juuri tällaisiin tehtäviin.

Ongelmiakin sähköiseen kokeeseen liittyy, ainakin ennakkoajatusten tasolla:

• Miten luoda sähköinen koe, jonka tietokone tarkistaa, mutta joka kuitenkin mittaa riittävästi jakson aikana opittua?
• Miten huolehtia siitä, etteivät oppilaat lunttaa esim. internetistä tehdessää koetta tietokoneella/tabletilla?

Aihe on ajankohtainen, sillä Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että ylioppilaskoe suoritettaisiin sähköisesti vuonna 2016 (YLE).

Kokeilin sähköistä koetta uskonnon jakson päätteeksi. Päätin antaa periksi tavoitteesta, että saisin kokeen tulokset tietokoneen valmiiksi pisteyttämänä ja valitsin toteutustavaksi Google-lomakkeen. Tein kokeen lomakkeeksi aiemmin tekemäni paperisen kokeen pohjalta korvaten viivalla pareiksiyhdistämistehtävän sarjalla tehtäviä, jossa oppilas valitsee vihjeeseen liittyvän nimen alasvetovalikosta (Valitse luettelosta -kysymystyyppi Google-lomakkeessa). Lyhyttä vastausta odottaviin kysymyksiin valitsin Teksti-kysymystyypin ja pidemmästi vastattaviin Kappaleen teksti -kysymystyypin.

Kokeen toteuttaminen sähköisenä iPadeilla tuli oppilaille yllätyksenä, joten saatoin melkoisella varmuudella olettaa, ettei lunttaamisen uhkaskenaario toteudu. Jatkoa varten, minun on ratkaistava tämä kysymys jotenkin. Ehkä tulen hyväksymään sen, että oppilaat voivat halutessaan käyttää kokeessa tabletille tekemiään muistiinpanoja ja internetiä. Internetin käytön voisin tosin estään niin, että katkaisen langattoman verkon tukiasemasta virran koelomakkeen täyttämisen ajaksi ja palautan sen ennen vastausten lähettämistä.

Oppilaiden lähetettyä koelomakkeensa sisällön sain heidän vastauksensa Google-taulukkoon, jonka sain tulostettua yhdelle paperiarkille. Jos käytössä olisi A3-tulostin, näkyisi teksti selvästi suurempana, mutta A4-koostakin saa selvän. Joka tapauksessa kokeiden tarkistaminen yhdelle arkille tulostetusta taulukosta on huomattavasti sujuvampaa kuin pinkasta koepapereita. 

Kokeen pistemäärät muunsin arvosanoiksi Google-taulukkoon tekemälläni arvosanataulukolla (avaa ja kopioi itsellesi, jos tarvitset), kirjasin arvosanat Vilmaan vanhempien nähtäville ja ilmoitin Edmodon kautta oppilaille.

Tänä päivänä ratkaisuja sähköisen kokeen toteuttamiseen on jo varmasti useita. Mieleen tulee esim. kokeen toteutttaminen Socrative-visana. Yhden toimivan toteutusmallin sähköisestä kokeesta tarjoilee Riikka blogissaan.

Prosesseja - Yksinkertaiset koneet "flipaten"

Tämä teksti kuuluu postaussarjaan, jolla on tarkoitus valottaa oppimisprosesseja, joita tablettien opetuskäytöllä on kehitetty Taivalkosken mobiilioppimishankkeessa. iPadien koulukäyttö voisi olla sitäkin, että ladataan niihin opiskeltavaan aiheeseen liittyviä ns. oppimis-appseja ja käytetään niitä aihettä käsittelevillä oppitunneilla. Näinkin teemme, mutta tärkeämpää on uudistaa ja kehittää luokassa jo olemassa olevia oppimisprosesseja iPadien avulla.

Flipped classroom eli opetuksen kääntämisen malli on viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut paljon esillä. Siksi mekin hankesuunnitelmaa laadittaessa lupasimme: "Hankittavien tablet-laitteiden avulla kehitetään työskentelymalli, jossa oppilas eri medioiden avulla (teksti, podcast, video) ennakkoon tutustuu kotonaan seuraavan päivän aiheeseen ja oppitunti käytetään aiheen syventämiseen sosiaalisen tiedonrakentelun keinoin." Tässä ei ole koko totuus Flipped classroomista, johon voi tarkemmin tutustua esim. täältä, mutta jotenkinhan tässäkin piti olla mukana.

Hankkeen alkukuukaudet olen opettajana elänyt sellaisen mahdollisuuksien pilven keskellä, että ihan joka hetki ei hankesuunnitelman lupaukset ole olleet mielessä. Vaikka tekniikka toimii varmasti kuin vipu, on pedagogista kehitettävää ja kokeiltavaa niin paljon, että välillä on ollut viakeuksia nähdä metsää puilta. Olemme kuitenkin olleet oikealla tiellä, sillä tänään se toimii, Flipped classroom in Hutun koulu, meidän tavallamme. Kehitettävää siinä vielä on ja saakin olla. Kaikki rakentava kritiikki onkin tervetullutta. Tarkoitus ei ole tässä esitellä valmista mallia, vaan kertoa, mitä ja miten olemme opiskelleet fysiikan voimat-jaksoa hieman uudella tavalla. Ehkä tästä joskus kehittyy se mallikin.

Aiheeseen tutustumien

Käytössämme on Edmodo, mainio maksuton 2010-luvun sosiaalinen verkko-oppimisympäristö, jonka kautta annan opettajana tehtäviä, otan vastauksia vastaan ja arvioin niitä. Eilen käsittelimme kitkaa ja päivän päätteeksi annoin oppilaille Edmodon kautta tehtäväksi tutustua oppikirjan tekstin avulla seuraavaan aiheeseen yksinkertaisista koneista ja fysiikan työ-käsitteestä. Tutustumistehtävään kuului poimia kirjasta jokin mielenkiintoinen asia ja kirjoittaa se kommentiksi Edmodon tehtävänannon yhteyteen.

Eikö Flipped classroomissa tutustuminen pitäisi tehdä jonkin teknisen härpättimen avulla? Kun mallia esitellään, mainitaa usein videot sekä screen- ja podcastit. Kyllä, mutta painettu kirjakin on tekninen keksintö, kun avaamme vähän aikaperspektiiviä. Mielestäni olennaista ei ole käytettävä teknologia, vaan asiat, jotka tapahtuvat oppilaiden pään sisällä ja heidän välillään vuorovaikutuksen palvellessa oppimista. Mielelläni tietysti käytän videoa ja "casteja", jos niitä on helposti saatavilla. Ihan joka aiheeseen en ehdi itse sellaista valmistamaan.

Edmodoon ilmestyneistä kommenteista päätellen kaikki eivät ole tutustumistehtäväänsä tehneet ainakaan sellaisella vakavuudella, että asioita olisi poimittu kommenteiksi. En näe kuitenkaan tarpeelliseksi kontrolloida asiaa, sillä fiksuimmat ovat jo parin kerran jälkeen oivaltaneet, että ennakkotutustumisesta on hyötyä. Uskon, että tämä tieto leviää oppilaiden keskuudessa parhaiten, jos opettaja ei asiaa sormeile.

Mikä ei kuulu joukkoon? Taulukuva tunnilta.

Johdattelu käsitteisiin

Aloitimme tunnin kitkan käsitettä kertaavalla pienellä keskustelulla koko luokan kanssa tavalliseen ope kysy, oppilas vastaa -tyyliin. Sitten esittelin vivun toimintaperiaatteen tauluviivaimen, kostean taulusienen ja kumotun maitorahkarasian avulla. Kuorma, vipuvarsi ja tukipiste tulivat tutuiksi. Huomattiin, että tauluviivain taipuu reilummin, kun tukipiste on kauempana kuormasta.

Kaltevan tason esittelin taulupiirroksella, jossa yksikätinen Nörtti-Kalle pähkäilee vararenkaan nostamista volkkarinsa tavaratilaan. Lankun avulla rengas vierii yhdelläkin kädellä, mutta mikä voimassa voitettiin se hävittiin matkassa. Lopuksi esittelin pari sovellusta, työkalua,  molemmista laitteista ja pyysin oppilaita keksimään muutaman lisää.

Peer instruktion

Seuraavassa vaiheessa käytimme Harvardin yliopiston fyysikko Eric Mazurin popularisoimaa ja Pekka Koskisen suomeksi esittelemää Peer instruktion -menetelmää. Olin laatinut aiheesta kolme väittämää, joista ensimmäinen osoittautui hedelmällisimmäksi: 

1. Keinulauta on esimerkki kaltevasta tasosta.
2. Saksissa on kaksi vipua kiinnitetty toisiinsa.
3. Työ muodostuu voimasta ja matkasta.

Avasin iPadillani Socrativen (joka toimii myös monilla muilla laitteilla) Single Question Activities -osiosta tosi/epätosi-kysymyksen ja oppilaat kirjautuivat huonenumerolla (My Room Number) vastaamaan kysymykseen. Ajatuksena on, että oppilaat vastaavat ensin täysin oman ajatuksensa ja ennakkotietonsa mukaisesti annettuun väittämään. Sen jälkeen väittämästä ja siihen annetuista vastauksista keskustellaan ryhmässä vastauksia vertaillen ja perustellen. Sitten sama väittämä esitetään uudelleen ja oppilaat vastaavat taas. Lopuksi asia varmennetaan keskustellen koko luokan kanssa.

Esim. ensimmäisen väittämän kohdalla vastaukset jakautuivat ensimmäisellä kertaa lähes tasan, mutta toisella kerralla enää yksi oppilas vastasi väittämän olevan totta. Oppilaat olivat siis opettaneet toisilleen vivun toimintaperiaatteen. Ensimmäinen väittämä on siinä mielessä hyvä, että keinulauta muistuttaa laitteena kaltevaa tasoa. Toiminnaltaan se on kuitenkin selvästi vipu, koska siinä vipuvarsi (lauta) liikku tukipisteen ympärillä. 

Kaksi muuta väittämää lähinnä tarkistavat asian ymmärtämistä. Esim. toisen väittämän kohdalla kaikki vastasivat heti oikein, joten keskustelua ja toista kysymistä ei tarvittu. 

Oppilaat ovat todella innostuneita tästä työskentelytavasta. Se kannustaa ottamaan asiasta selvää etukäteen. Keskusteluissa oli selvästi nähtävissä paneutumista omien ajatusten esittämiseen ja oman vastauksen perustelemiseen.

Harjoittelua

Kaksi oppijaa, eri tehtävät, sama aihe.

Peer instruktion -vaihe vei selvästi suurimman osan oppitunnin ajasta. Vaiheen jälkeen oppilaat avasivat Edmodonsa ja löysivät sieltä tunnin alkuun ajastetut aiheeseen liittyvät tehtävät. Kielellisesti kyvykkäämmät kirjoittivat oppikirjan pyramidin rakentamista esittävästä kuvasta kertomuksen, johon sisällyttivät jossain muodossa sanat kitka, painava, pyramidi, vipu ja kalteva taso. Muut etsivät kirjan tekstistä aiheeseen laatimaani ristikkoon sopivat sanat. Kaikki tehtävät palautettiin opelle arviointia ja palautetta varten Edmodon kautta.

Flippaustako?

Olisi mielenkiintoista kuulla asiaan perehtyneiltä lukijoilta, onko käyttämäni menetelmä Flipped classroom -konseptin mukainen. Teenköhän vääryyttä koko hienolle asialle käyttäessäni menetelmän nimeä tässä yhteydessä? Toivoisin, että tämä teksti voisi olla avaamassa keskustelua menetelmän sisällöstä vahvuuksineen ja heikkouksineen ja että tuon keskustelun kautta voisin itsekin olla mukana syventämässä käsitystäni tuosta globaalin suosion saavuttaneesta ajattelutavasta. Meillä oli tämän aiheen parissa tällä oppitunnilla hauskaa. Kaikki olivat innolla mukana haasteellisessa pohdinnassa ja ryhmien keskusteluja seuratessani näin monien lamppujen syttyvän.

Luokkaäänestyksiä Socrativella

Socrative, ilmainen visapalvelu, mahdollistaa myös äänestyksen järjestämisen annetuista esityksistä. Olemme käyttäneet tätä ominaisuutta esim. päätettäessä yhdessä, mitä teemme toimintatunnilla. Joskus on paikallaan palkita oppilaita vapaavalintaisella ohjelmalla. Äänestäminen sujuu näin:

1. Avaan Socrativen Teacher-appsin iPadiini ja aloitan Short Answer -visan, joka löytyy pääikkunan  Single Question Activities -ryhmästä.
2. Peilaan iPadin kuvan taululle. Oppilaat avaavat iPadeillaan/mobiililaitteillaan Socrativen Student-appsin (tai muulla laitteella m.socrative.com) ja kirjautuvat visaan huonenumerollani (My Room Number).
3. Oppilaat kirjoittavat ja lähettävät ehdotuksensa. Ne tulevat saman tien näkyviin iPadiini ja taululle.
4. Jos ehdotuksissa on sisällöltään samoja tai sopimattomia, täppään ylimääräiset pois punaisista rasteista. Jäljelle jää vain toisistaan poikkeavat ehdotukset.
5. Siirrymme äänestykseen, kun painan Vote on responses -painiketta iPadissani.
6. Oppilaat äänestävät laitteillaan haluamaansa ehdotusta. Äänestystulos päivittyy reaaliajassa taululle.
7. Toteamme äänestyksen tuloksen ja laitamme toimeksi.

Tuollaisen äänestyksen järjestämiseen menee korkeintaan pari minuuttia, jos laitteet on valmiiksi oppilaiden saatavilla.

Tämä blogin Socrative-tekstit

QR-koodien käyttökohteita opetuksessa

Edellisessä postauksessa opastettiin, miten QR-koodin voi helposti tehdä iPadilla. Mutta mihin koodeja tarvitaan opetuksessa? Tässä on koottuna joitain kokeiltuja käyttökohteita. Jaapa oma ideasi komenttina, niin lisätään se listaan jakajan nimellä ja blogilinkillä varustettuna.

• QR-koodit matematiikan kirjan sivuilla: Skannaamalla mobiililaitteellaan matematiikan kirjan sivulle liimatun koodin, oppilas saa nähtäväkseen opettajan tekemän lyhyen opastevideon kirjan sivulla käsiteltävästä aiheesta. (Idea alunperin: Mobiilisti Mikkelissä -hanke, aiempi blogiteksti aiheesta: Matematiikan opastevideot)
• Lukuraportti Google-lomakkeella: Luettuaan kirjan oppilas skannaa luokan seinältä QR-koodin, josta avautuu Google-lomake. Syötettyään pyydetyt tiedot kirjasta lomakkeeseen, oppilas lähettää tiedot opettajan Google Drivessä olevaan taulukkoon. (Taivalkosken mobiilioppimishanke)
• Päässälaskuharjoitus: Matematiikan tunnin lopuksi opettaja heijastaa koodin luokan taululle. Koodista avautuu Google-lomake, johon oppilas kirjoittaa ensin nimensä. Opettaja lukee sitten matematiikan opettajanoppaasta neljä päässälaskutehtävää joihin oppilaat vastaavat kirjoittamalla vastauksensa lomakkeen neljään kenttään. Vastausten lähettämisen jälkeen opettaja voi verrata heti tuloksia Google Driven taulukosta. Samaa koodia/lomaketta voidaan käyttää vaikka jokaisella matematiikan tunnilla. (Taivalkosken mobiilioppimishanke)
• Kertolaskutesti: Opettaja on tehnyt tärkeimmistä opeteltavista kertolaskuista kaksi 15 kohdan Google-lomaketta ja molempiin QR-koodit. Koodien avulla on kätevää pitää matematiikan tunneilla kertotaulutestejä lomakkeita vuorotellen, kunnes kaikki osaa kertolaskut. Lomakkeen alussa on kohta oppilan nimelle ja lopussa monivalinta osaamisen itsearvioinnille. Taulukosta opettaja näkee helposti poikkeamat sarakkeessa ja voi ilmoittaa väärän vastauksen tuottaneet laskut välittömästi oppilaalle lisäharjoituksen kohdentamista varten. (Taivalkosken mobiilioppimishanke)

QR-koodi iPadilla

QR-koodin tekeminen onnistuu tulostusvalmiiksi iPadilla. Koodin tekemiseen tarvitset esim. QR Code Maker -appsin (muitakin löytyy), jota käytän tässä ohjeessa. Koodin voi tehdä myös suomalaisessa QR-koodit.fi-palvelussa. Lisäksi käytän Notabilityä koodin valmistelemiseen tulostuskuntoon.

QR-Code Maker

1. Avaa Safariin nettisivu, johon haluat QR-koodin vievän.
2. Kopioi Safarista sivun nettiosoite (esim. http://taimob.blogspot.fi).
3. Avaa QR Code Maker ja valitse Add.
4. Kirjoita koodillesi nimi (esim. Taimob-blogi) ja valitse Add.
5. Liitä Safarista kopioimasi nettiosoite tekstikenttään.
6. Valitse alareunasta ‘URL Adress’ ja sopiva koodin koko (seinälle tulostettavaan esim. Large, kirjaan liimattavaan Small)
7. Paina Create ja sitten Save. Nyt koodisi on kuva-albumissasi.
8. Avaa Notability (tai muu appsi, johon voit liittää kuvaa, kirjoitta tekstiä ja jakaa sähköpostitse).
9. Lisää koodi kuvana editoriin, lisää haluamasi otsikkoteksti ja kuvaus ja lähetä omaan sähköpostiisi.
10. Avaa lähettämäsi viesti PC:llä ja tulosta koodi.

Mihin niitä voi käyttää? Esimerkkejä käyttökohteista löytyy täältä.